1.jpg      2.jpg      3.jpg

4.jpg 4a.jpg 5.jpg

6.jpg 6a.jpg 7.jpg

8.jpg 101.jpg 9a.jpg

 11.jpg 12.jpg 13.jpg

14.jpg 14f.jpg 15.jpg

15a.jpg 16.jpg  17.jpg

18.jpg

Viipurin linna perustettiin vuonna 1293 Ruotsin valtakunnan alueita itaan laajentaneen kolmannen ristiretken yhteydessa. Ristiretken johtajana ja linnan perustajana on perinteisesti pidetty Ruotsin marski Torkkeli Knuutinpoikaa, mutta tama kasitys on nykytutkimuksessa kyseenalaistettu. Viipurin linnassa tehdyissa kaivauksissa on kuitenkin tullut esille merkkeja linnaa edeltavista hirsirakennuksista. Loytona on ristiretkiajan esineita, joiden perusteella varustusta pidetaan karjalaisena.

Pahkinasaaren rauhassa 1323 linnasta ymparistoineen tuli virallisesti Ruotsin valtakunnan osa. Vahitellen linnan yhteyteen kasvoi yksi Suomen suurimmista kaupungeista. Viipuri oli Ita- ja Kaakkois-Suomen keskus ja merkittava kauppakaupunki. Suuren Pohjan sodan jalkeen vuonna solmitussa 1721 Uudenkaupungin rauhassa Venajan keisarikunta sai Viipurin Ruotsilta. Vanha Suomi ja sen osana Viipuri liitettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1812. Siviilielamassa saksalaisilla oli maaraavin asema.[8]

Vuonna 1839 perustettiin Viipurin hovioikeus Suomen kolmanneksi hovioikeudeksi.

Vuonna 1917 Suomi julistautui itsenaiseksi. Viipuri oli Suomen sisallissodassa ensin punaisten alueella, sitten valkoiset valloittivat sen 29. huhtikuuta 1918. Ennen talvisotaa Viipuri oli Suomen toiseksi suurin kaupunki (asukasluku vuonna 1939 80 000) ja Helsingin ohella kansainvalisin — kaupungissa asui suomalaisten lisaksi ainakin ruotsalaisia, saksalaisia, venalaisia, norjalaisia, mustalaisia, tataareja ja juutalaisialahde?. Talloin myos rakennettiin Viipurin kirjasto. Viipuri oli myos asukasluvultaan Suomen suurimman laanin, Viipurin laanin, paakaupunki.

Talvisodassa kaupunki vaurioitui pahoin. Vaikka Puna-armeija ei saanut sita vallattua, niin Moskovan rauhansopimuksessa se kuitenkin jai muun luovutetun Karjalan alueen kanssa Neuvostoliitolle. Jatkosodassa Suomi valtasi Viipurin takaisin 1941 ja kunnosti pahoin tuhotun kaupungin huomattavan nopeassa ajassa jalleen asuinkelpoiseksi. Suomi menetti kaupungin jalleen 20. kesakuuta 1944. Jatkosodan jalkeen Viipuri jai Neuvostoliitolle, joka asutti sen omilla asukkaillaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Viipuri